Hyppää sisältöön

Tulvakarttoja

Karttojen tulkinta ei ole suoraviivaista – kellari voi kastua tulva-alueen ulkopuolellakin

tulvavaarakartta_ivalo_pieni.png

Ivalon tulvavaarakartta 1/1000a

Tulvakartalta näkyy, mitkä alueet ovat tulvavaarassa erisuuruisilla tulvilla. Kartat eivät suoraan kerro, mitkä rakennukset kastuvat, koska kartoituksessa käytetty maanpinnan korkeustieto poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta kuten sokkelikorkeudesta. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka.

Toistuvuusaika – isoja tulvia esiintyy harvoin, pieniä usein

Tulvakarttapalvelussa on esitetty lähinnä nykyisen ilmaston mukaisia tulvakarttoja. Ilmastonmuutoksen vaikutusta ei ole näissä huomioitu, joten karttoja ei tulisi käyttää suoraan alueiden käytön suunnittelun perustana tai alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseen:

Tulvakarttoja laaditaan erisuuruisille tulville. Mitä suurempi tulva on kyseessä, sitä harvinaisempi se myös on. Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. kerran 100 vuodessa toistuva (1/100a tai 1/100v) vedenkorkeus merkitään HW 1/100 ja virtaama HQ 1/100. Vuotuinen todennäköisyys tämän suuruisen tulvan esiintymiselle on 1 %.

Toistuvuusaika perustuu tulvakartan laatimisajankohtaan. Vanhempien karttojen osalta se ei välttämättä enää vastaa nykyistä tulvan toistumisaikaa. Tulvavaaravyöhykkeet (siniset sävyt kartalla) esittävät tulvavaara-alueet vedenkorkeusviivoissa (infoviivat) esitettyjen vedenkorkeuksien mukaisina:

  • Usein kysyttyä (sis. ohje tulvakarttoja vastaavien vedenkorkeuksien selvittämiseen)

Tulvakartoissa on paljon erilaisia epävarmuuksia

Tulvakartat perustuvat laatimisajankohtana saatavilla olleeseen parhaaseen mahdolliseen tietoon niin topografian kuin tulvahaavoittuvuuden osalta. Joillakin alueilla on käytetty Maanmittauslaitoksen valtakunnallisen korkeusmallin sijasta kaupunkien teettämää tarkempaa ja ajantasaisempaa laserkeilausaineistoa. Joesta nouseville tulvien tulvakarttojen perusteena olevat vedenkorkeudet on virtausmallinnettu käyttäen niin uoman pohjan korkeustietoa kuin esiintyneiden tulvien virtaamia ja vedenkorkeuksia.

Palvelussa meritulvat ja vesistötulvat sekä myös muita tulvatyyppejä

Tulvavaarakarttoja on laadittu lähinnä vesistötulville (joesta tai järvestä nousevat tulvat) avovesitilanteessa (jäitä ei huomioitu) sekä meritulville. Muita tulvakarttoja, muun muassa jää- ja hyydepadoista aiheutuvien tulvien tulvakarttoja sekä tulvakartat, joissa on huomioitu samanaikaiset vesistö- ja meritulvat, löytyy joiltain alueilta (ks. Tulvakarttapalvelun laajan version kohta: Muut tulvakartat). Palvelun kautta löytyvät lisäksi myös osan patojen vahingonvaaraselvityksien yhteydessä määritetyistä tulvavaara-alueista. Tulvakarttoja on laadittu lisäksi sade- ja sulamisvesistä aiheutuvista hulevesitulvista, sekä myös ilmastonmuutoksen vaikutus on otettu paikoin huomioon.

Tulvariskikartat näyttävät asutuksen, tiestön ja erityiskohteet

Tulvariskikartoilla esitetään tulvan peittävyyden ja syvyyden lisäksi mm. tulvavaara-alueen viitteellinen asukkaiden määrä, tulvan alle jäävä tiestö sekä erilaiset tulvasta mahdollisesti kärsivät erityiskohteet, kuten vaikeasti evakuoitavat rakennukset, infrastruktuuri, ympäristöä pilaavat toiminnot, suojelualueet ja kulttuuriperintö. Näiden riskikohteiden päivitys on jatkuvaa.

Jos huomaat aineistossa virheitä, voit jättää palautetta tulvakarttapalvelun Palaute-linkin kautta. Osa riskikohteista (esim. vedenottamot) sekä ominaisuustiedot on tarkasteltavissa vain rajatumman käyttöoikeuden palvelusta. Riskikohteet ovat saatavilla lähinnä vain merkittäviltä tulvariskialueilta, joista palvelussa on myös esitetty rajaukset. Rajaukset on tehty tulvakartoitustarpeen perusteella.

Aineistot avoimena tietona ja tulvaennusteiden yhteydessä

Tulvakartat ovat saatavilla vapaasti käytettäväksi myös ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelusta paikkatietoaineistona ja -rajapintana. Lisäksi tulvakarttoja on esitetty tulvaennusteiden yhteydessä.

Lisätietoja

Yli-insinööri Mikko Huokuna ja kehitysinsinööri Mikko Sane, Suomen ympäristökeskus SYKE, palvelu@ymparisto.fi [palvelu=tulvakartoitus]

Julkaistu 27.5.2020 klo 10.44, päivitetty 27.5.2020 klo 10.43